Iskän kanssa olemme pallotelleet ajatusta, josko Pyry vietäisiin tänä syksynä taipumuskokeisiin. Päivät kuluvat ja päätöksiä pitäisi tehdä. Tästä syystä päätimme eilen tehdä Pyrylle taippariruudun sokkona. Tästä jäi pois laukaus ja heitto, mutta kuitenkin. Ruutuun vietiin variksia ja lokki, yhteensä kuusi kappaletta. Yksi jäi lähemmäs, muut yritettiin laittaa oikeasti Pyrylle haastaviin paikkoihin. Tuumimme, jotta nyt se on kokeiltava eikä niin, että huomaamme viikkoa ennen taippareita koiran olevan ihan pihalla. Jos tulee epäonnistuminen niin tulkoot nyt ja sitten mietitään mikä on oikeasti järkevää - mikä taas ahnehtimista. Väliä edellisiin Pyryn treeneihinkin oli mukavasti. Lisäksi malttia kasvatettiin viikonlopun yli auton peräloosterissa.

Maastona oli metsää, jossa ruutu voisi taippareissa oikeasti olla. Onni oli myös mukana, mutta se sai vain juoksennella ruudun jälkeen. Ristimme Onnin Saniaispojaksi. Se olisi halunnut leikkiä vain saniaisten seassa ja haistella kukkia. Ihan "huima" (meidän murteessa lapsellinen) näyttää tuokin tönttö olevan. Mukava huomata, että leikkisyyttä ja hulluttelua löytyy. Kuvasin Pyryn suoritusta, mutta se tuli osissa, sillä vein aina riistat pussiin palautusten jälkeen. Pyry teki mielestämme laajaa hakua ja innokkaasti hommia. Riistat olisivat voineet olla jopa hankalammissa paikoissa. Nenänkäyttö sillä on hienoa, tosin into ja vauhti vähän vievät sitä pois. Kun ennätysajassa oli tullut neljä riistaa käteen, Iskä päätti että tämä riittää, koiralla ei näytä olevan ongelmia ja tajuaa kupletin juonen. Pyry kävi hakemassa myös kauimmaisen, noin 50 metrin päässä olevan vaakun.

Nyt pistetään penska kaappiin eikä oteta sitä pois aivan heti. Täytyy vielä jossain jorpakossa käydä testaamassa vesihommia, mutta ne sitten jossain vaiheessa. On se Pyry kyllä hieno jätkä, mitähän siitä vielä tuleekaan kun kasvaa isommaksi. Nyt alkaa tönttöjen pesu-urakka. Onni tosin kuorsaa jaloissa, kävimme aamulla noin 45 minuutin kovaravisen pyörälenkin. Piti hakea Iskältä auto töistä ja Matikainen lähti jolkottelemaan viereen. Perjantaina olisi suunnitelmissa lähteä maakuntamatkailemaan ja maalata sorsavene. On kumma juttu, ettei veneeseen sopivaa maalia tunnu löytyvät mistään. Vedetään sitten pohjamaali ja panssarimaali päälle - luulisi kestävän. Iskä on suunnitellut myös päähän kiinnitettävän videokameran ostamista sorsalle, saadaan sitten kunnon materiaalia pojista hommissa. Tai ainakin Onnista... Äiskää alkaa pikkuhiljaa poltella tuo tokoilu Onnin kanssa. Jokohan sen luoksetulosta pysähtymisen saisi kohdilleen. Iskää sen sijaan pikkuisen houkuttelisi syyskuun puolenvälin jälkeen käytävä Goldenmestaruus Nivalassa. Nyt kun älyäisi pitää vaan järjen päässä ja tehdä oikeita ratkaisuja koiran suhteen. Pitäisiköhän hankkia elämä?

Äiskä ei jaksa leikata ja liimata blogiin tuota hakuruutua, mutta pyynnöstä voin antaa piilotetun YouTube -linkin, josta nuo klipit voi katsoa.