1295294102_img-d41d8cd98f00b204e9800998eEilen taisi tulla kolme kuukautta siitä, kun Pyry näki päivänvalon ensimmäistä kertaa. Aika on mennyt tosi nopeasti ja Harakka onkin kasvanut kiivasta vauhtia. Aamulla sen punnitsin ja kiloja oli kertynyt kolmetoista. Enää ei passaa nostella poikaa pyöreällä selällä autoon ellei halua mitään välilevyn pullistumaan. Täytyy siirtyä voimannostajien suosimaan kyykkäysasentoon. Onnin nostelemiseen ei Äiskän voimat enää sitten riitäkään. Pikaisella laskutoimituksella voi todeta, että ulkoillessa on toisinaan narussa viitisenkymmentä kiloa lihaisaa irtonahkaa.

Alussa, kun Pyrtsi tuli meille luulimme Iskän kanssa saaneemme taloon hyperaktiisen pentin, jota ei saada ikinä ottamaan iisisti. Painetta on vähän ollut: Onni kuitenkin on lunkisti ottamisen perikuva. Onneksi luulo on alkanut osoittautua vääräksi, taisi olla vain molemminpuolista alkujärkytystä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää edelleen, mutta osaa se Pyry myös rauhoittua. Ymmärtää kuunnella myös, kun pidetään treenihetkiä. Aika oppivaiselta kaverilta tuo surusilmä vaikuttaa. Ruokaan on hirmuisen ahne. Kaksi ja puoli desiä sapuskaa tuhoaa noin viidessäkymmenessä sekunnissa. Sekuntikellolla on mitattu. Pyrylle onkin kehittynyt "julmat läskipantterit", kuten mummoni tapaa sanoa. Tarkoittaa irtonahkaa lihan päällä. Täytyyhän sitä kasvunvaraa olla karvapuvussa Silmänisku

1295294824_img-d41d8cd98f00b204e9800998eOnni on ottanut Veli Puolikuun vastaan erittäin hyvin. Kerran olen Orponaattorin kuullut Pyrylle pörähtävän silloin, kun toinen tunki naamaa luvatta toisen ruokakuppiin. No ei Pyry vissiin ottanut vihjeistä vaaria. Vierekkäin nämä kaksi pölhöä nukkua turistavat ja juoksevat paikasta toiseen peräkanaa. Leikkejä riittäisi loputtomiin. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo Pyrylle tullessaan, toiveena olisi että siitä tulisi sorsakaveri Onnin rinnalle. Muita harrastuksia tulee sitten sitä mukaa kun taidot karttuvat ja mikä osoittautuu mielenkiintoiseksi.

Onni kävi tänään taas valjakkohiihtelemässä. Pienen matkan jälkeen oli vetokunto/motivaatio loppunut. Se nyt onkin aika raskasta ja ei pidä ahnehtia. Noh, tiedetään missä mennään sitten sen suhteen. Kuntokuuria vain tästä, niin kesällä jaksaa sitten käydä metsästyskokeissa. Onnin pitäisi tehdä Iskän kanssa mikamyllylät ja mennä alkukesästä suolle juoksemaan. Alkaisi happi kulkea lihaksissa. Tai sitten voisi toki tehdä hiihtomaajoukkueet ja tirpasta vaan pari pussukkaa hemohessiä suoneen...