Ei Pyry jää pekkaa pahemmaksi aktiviteetin suhteen. Toki sitten pienemmässä mittakaavassa. Toivottavasti kukaan ei luule, että rääkätään tämä penska hengiltä... Alkuviikosta kävi sellainen aivopieru, että Fyrtsille tehtiin kaksi varisjälkeä, joiden ajattelemme palvelevan nokankäyttöä ja jäljen seuraamista. Jos muistini ei valehtele, niin eka jälki oli vajaat 50 m ja toinen vajaa 80 metriä. Itsehän en ollut mukana, kun on nämä jutut sovittu Iskän kanssa... Äiskän hermorakenne ei kestä riista- tai damitreenejä. Pidetään ilmapiiri niin iloisena kuin vain voi. Ilmeisesti oli apua, sillä jätkä oli tehnyt ne ilman mitään kommelluksia ja sulavasti. Erityisen iloisia olemme tuosta käteen palauttamisesta, jotain on varmaan mennyt perillekin. Jos nuorimies Kiljunen roikottaa sitä huonosti ja tipauttaa niin korjaus vaaditaan. Ei auta itku markkinoilla.

Koska mutsi ei saa noihin harjoituksiin koskea, on Äiskä alkanut pikkuhiljaa duunailla Pyryn kanssa tottelevaisuusharjoituksiakin. Tänään koetin ensimmäistä kertaa kokeenomaisesti luoksetuloa ja katsos vain, sehän toimii kuin junan vessa. Yllätyin tästä tosi paljon, kyseessä on kuitenkin suhteellisen energinen kaveri ja välillä päässä on enemmän juustoraastetta kuin älliä. Ihan superia kuitenkin. Harjoitus kesti kaksine taukoineen vartin ja palkaksi oli mmm, ihanaa, kissanruokaa! Häiriönä oli ruohonleikkuri toiminnassaan sekä ohikulkevia immeisiä muutama tsipale.

Tällä hetkellä Pölhö-Kustaa haistaa koko ajan kylppärissä sulavat kolme lokkia, jotka ovat sulamassa Onnin illan harjoitusta varten. En ole ihan varma, olenko koskaan nähnyt livenä yhtä innokasta koiraa riistan perään. Ja okei - kardinaalimunaus - annoin hetki sitten sen tehdä pari lyhyttä kantoharjoitusta mursun kokoisella, päättömällä lokinköhnisköllä. Pätevä. Odotelkaa sitten vaan taas seuraavia yhteistreenejä jonkun kanssa... Tällä viikolla Pyrylle siis tullut/tulee kaksi varisjälkeä, tokoalkeita pienissä sykäyksissä, uintia ja mahdollisesti joku markkeeraus.