Ensiksi ilmoitus tuttaville ja sukulaisille: puhelin jäi kotiin. Ette ihmettele, jos ette saa kiinni. Eilinen päivä meni meillä tylsissä merkeissä, aamukymmenestä iltakymmeneen kouluhommia. Toki taukoja pidettiin. Sen verran sunnuntaina ja eilen treenattiin, että otettiin sivulletuloa ja maahanmenoa. Nyt en vaan uskalla oikein katsoakaan koiraan päin lauantain takia. Ehkä siis tekee hyvää, että tämän päivän olen töissä. Eipä saa huomiota lain kuin vasta illemmalla.

Äiskällä on vähän puolikuntoinen olo. Yöllä kramppasi takareisi ihan kunnolla ja töihin kävellessä alkoi kurkkua karhistella ja nenä vuotaa. Nuhahan tästä puuttuukin vielä... Innolla odotan, milloin tästä kaikesta koneella istumisesta alkaa vielä särkeä päätä. Illan treenailuista raportoin sitten lisää, jahka vielä pystyssä pysytään.