Alkuperäistekti: "An Interview with Anne Woodcock, by Valerie Foss"

Julkaistu: Dog World, Golden Retriever showcase, April 17, 2009

Suomeksi kääntänyt: Äiskä

Linkki englanninkieliseen tekstiin: 1, 2, 3, 4.

Kaksi moorquestilaista valiota, Meant To Be ja Mugwump, tuottivat Sailor Boy -uroksen ja sekä Stanroph Steal A Glancen. Näistä kahdesta tuli täysvalioita. Kaikkien kohdalla näin ei ole kuitenkaan käynyt. Osaatko kertoa syitä tähän?

Olen kasvattanut täysvalioita kotiin ja ympäri maailmaa. Syy miksi kotonamme ei tällä hetkellä ole täysvalioita, johtuu siitä että edesmennyt mieheni hoiti käytännön työskentelyn koiriemme kanssa. Hänen ennenaikaisen kuolemansa vuoksi en ole itse vienyt koiria metsälle, mutta saatan jatkossa tehdä hyvinkin niin. Haluan kuitenkin säilyttää jonkin järjen jalostustyössäni enkä tuottaa niin sanotusti vain kauniita naamoja.

Kuinka monena vuonna olet ollut paras kasvattaja? Onko tämä yksi tärkeimmistä saavutuksistasi? Olet todistanut, että pystyt pitämään kiinni jalostuslinjoistasi varsinkin narttujen osalta. Näitä narttuja pystyykin yhdistelemään uusiin linjoihin ja sitten jättää ne pois jalostuksesta. Oliko tämä koko ajan tarkoituksesi?

Olen ollut paras kasvattaja maassamme 11 eri otteeseen. Tänä päivänä ja tämän ikäisenä se ei olekaan aivan helppo juttu, sillä kilpailu käy kovana. Olen suunnattoman ylpeä näistä palkinnoista ja saan niistä sisältöä siihen mitä olen tekemässä. Kuten olen sanonut, minulla on vahva narttulinja jota mielestäni pystyn yhdistämään muihin linjoihin ja jälleen takaisin omiin kantoihimme. Tästä saan todella tunteen, että olen saavuttanut jotain ja se tekee antaa näille työvuosille merkityksen. Tämä on ollut alusta asti tarkoitukseni – tehdä ”omaa juttuani” ja yrittää saavuttaa asettamani tavoitteet.

Kasvattamasi Stanroph Shogun vietti aikaansa Australiassa, miksi teitte näin?

Minulla on tiiviit yhteydet Australiaan ja useilla kasvattajilla on linjojani heidän koiriensa sukupuissa. Kaikki sai alkunsa yhteydestäni Ann Smithiin (Kennel Goldfleece) ja ystävyytemme ansiosta asiat alkoivat edetä.

Ensin Australian valio Stanroph School Boy vietti maassa kaksi vuotta sen jälkeen, kun hän voitti Cruftsissa 19 kuukauden iässä. Stanroph Soldier Boy voitti samaisessa näyttelyssä parhaan veteraanin tittelin. Valitettavasti tästä alkoi kuitenkin koiran alamäki maassamme. Se oli yksi parhaista pennuista vuotta ennen Crufts -voittoa. Voiton jälkeen en saanut koiraa enää kehittymään. Koin kehässä pärjäämisen sen kanssa mahdottomaksi. Ann ehdotti, että se tulisi Australiaan auttamaan sikäläisiä kasvattajia jalostustyössä. Pitkällisen harkinnan jälkeen suostuimme mieheni kanssa. Tulokset olivat upeita: siitä tuli neljässä kuukaudessa valio ja se periytti ominaisuuksiaan moniin eri linjoihin.

Kun sen kotiinpaluun aika koitti, Ann kysyi josko Shogun voisi tulla viettämään tovin heidän seurassaan. Tiukan puntaroinnin jälkeen Gunna lähti Australiaan vuodeksi. Sekin pärjäsi loistavasti valioituen ja jatkaen sukua.

Kun lähetät koiria Eurooppaan, kykenetkö tuomaan niiden jälkeläisiä takaisin Englantiin?

Minulla on vahvat kontaktit myös Eurooppaan ja tämä mahdollistaa vanhempien linjojen yhdistämisen tämän päivän koiriini. Tämä on mahtavaa, sillä monet vanhat linjat ovat täällä saavuttamattomissa ja sitä kautta saamme lisää laajuuttaa geenipooliin.

Käytät silloin tällöin ulkopuolisia jalostuskoiria, kenties koska pidät niiden ulkonäöstä tai luonteesta? Yhdistät näiden jälkeiläisiä takaisin omiin linjoihisi. Näiden käyttämiesi koirien joukossa oli kaksi Moonquest -valiota, Ch Ritzilyn Cockney Robin, Sh Ch Amirene Pacifique, Ch Paudell Easter Plantagenet at Kerrien, Sh Ch Chilzer Casey Jones, Sh Ch Steval Mickey Finn at Ivycrest, Sh Ch Elswood The Highlander, Shazeldon Love In The Soul, Sh Ch Stanroph Endelwood Nicolas, Sh Ch Goldenquest Ambassador and Ch Tasvane Charles Henry. Tittelinhaltijat Stanroph Sailor Boyn, Squadron Leaderin and So It Had To Ben risteytit takaisin narttulinjaasi.

Joissakin tapauksissa minun on täytynyt ”astua sivupolulle” ja käyttää linjoja, jotka eivät suoraan linkity omiini. Jotkin yhdistyvät löyhästi, jotkin eivät ollenkaan. Narttulinjojeni vuoksi saan säilytettyä koirissa kennelilleni tyypillisen ilmeen.

Kasvattajan velvollisuus on tuntea koiriensa puutteet ja yrittää parantaa niitä. Ei ole hyvä olla sokea, se ei johda mihinkään. Tiedän, että itse olen tehnyt yhdistelmiä joita useat ihmiset eivät tule ikinä ymmärtämään. Minulla on kuitenkin aina syyni ja tiedän narttujeni vahvuudet, joiden ansiosta voin pitää tyypillisen ilmeen huolimatta yhdistelmästä.

Lähivuosina on sanottu paljon nykykoirien olevan liian raskasrakenteisia ja lyhytjalkaisia. Minä arvostan tasapainoa. Koira voi olla pienempi, lyhytraajaisempi, raskaampi niin kauan kuin se pysyy sopusuhtaisena ja tasapainoisena. Toisaalta koira voi olla korkeampi, pidempikaulaisempi ja omata pidemmät raajat, mutta kokonaiskuvan tulee täsmätä.