Se on ihan kalju! Pahaa tekee, mutta minkäs voit. Haluan välttää hotspotit viimeiseen asti. Onnilta lähti eilen karvat kaulasta, koristekarvat tassuista, villapöksyt kokonaan (!) sekä ohennettiin sieltä jos täältä. Voin kertoa, että tuo ei näytä enää koiralta ollenkaan. Aluksi tunne oli lähinnä kauhistus, mutta nyt en voi tehdä muuta kuin nauraa. Tänään pitäisi ottaa vielä Iskän hiustenleikkuukoneella bikinirajasta pahimmat tursut sekä kainaloiden paksu karva. Lohdutin itseäni ajatuksella, että ne piirit joissa Onni tulee tänä kesänä liikkumaan eivät välttämättä ole erikoistuneet tarkastelemaan koiran karvoitusta.

Tänään ajattelin rahtautua ensimmäisen kerran vesipelastustreeneihin. Hieman jännittää, kun Onni alkaa harjoittelemaan avoimen luokan liikkeitä ja tuo yksi väkkärä pitäisi luotsata jossain vaiheessa soveltuvuuskokeesta läpi. Tästä voi tulla eeppistä... Enkä tarkoita pelkästään positiivisessa mielessä :) Paljon vain kissanruokaa mukaan ja vaatteet, jotka saavat kastua. Hei! Iskällähän oli ne kahluuhaalarit! Potentiaalinen vaihtoehto.

Olemme pyörineet Iskän kanssa taipparikurssilla ja minä olen pööpöillyt poikien nometreeneissä. Pyrylle olen opettamassa tällä hetkellä tarkempaa tokoseuraamista. Eli paljon paljon paljon mutkittelua ja käännöksiä eikä kontakti tai paikka saa repsahtaa. Tätä tietenkin pienissä pätkissä kerrallaan. Saatoin myös hieman kuittailla Iskälle tuosta Pyryn pillin kuuntelemisesta (on väittänyt itselleen, että kuuntelee hyvin pilliä), joten siihen on nyt panostettu. Ja homma on tuottanut jopa tulosta. Eteenlähetyksessä koira on voinut nähdä viedyn damin, mutta sen on kesken matkan pitänyt pysähtyä pilliin ja istua. Sitten siitä lähetys uudelleen. Myös sivusuuntia on tullut jonniin verran. Selkeästi kuitenkin kehitystä tapahtuu. Kyllä se tästä!

Onnille on tehty ykkös- ja kakkosmarkkeerauksia vaihtelevin matkoin, että saadaan vain se kysely pois. Tässä on tapahtunut eteenpäin nytkähdys myös. Ei keksitä mitään muuta selitystä kevään aivopieruille kuin hormonien hyrräys. Ehkäpä se välillä uroksilla sitten on. Kuitenkin kaikkea muuta se teki innolla, noissa markkeerauksissa vain välillä pysähtyi kyselemään kesken kaiken. Toki ohjausta ei olisi pitänyt ottaa niin kuuriluonteisesti, mutta kaikesta oppii. Tokoa en tästä asiasta lähde ollenkaan syyttelemään, sillä siellä on ihan eri käskyt ja ohjaaja. Onni ei voi olla niin vihannes :)

Korvasienetkin saatiin siivottua. Loppujen lopuksi Iskä toi niitä vielä lisää ja laskettiin, että kaikenkaikkiaan hän oli poiminut niitä noin 150 litraa. Korvasieniä! Nyt ei mahdu edes koirille lihoja pakkaseen. Vaikka niistä onkin nautittu metsästäjänleipien ja tuorepastojen merkeissä, en ehkä ihan heti halua nähdä yhtään korvista. Sitten syksyllä kenties riistan kanssa mupelletaan niitä. Lihoista tuli mieleen koiranruoka ja koiranruuasta se, että pojat söivät nyt pari säkkiä sitä superenergistä Valio -koiranruokaa. Voin suositella lämpimästi, se todella tarttuu koiraan. Nyt ennen koestartteja pojilta otetaan vielä pari kiloa pois, joten syötetään tässä välissä ainakin yksi säkki saman sarjan ylläpitoruokaa. Jos kuikeloituvat liikaa niin sitten lisukkeita kehiin. Tässäkin on sellainen hassu juttu, että O. Matikainen tulee nykyisin kertomaan meille milloin on nälkä. Tätä se ei ole tehnyt ehkä ikinä. Tukee minun hormonienhyrräämisteoriaa. Joskus kun pääsisi koiran pään sisälle niin olisi hienoa.