Kun on tarpeeksi pöljä, voi kaikenlaista hullua tulla mieleen. Noh, seuraavaa juttua päästiinkin Iskän kanssa suunnittelemaan. Alkaa tuo Pyry varttua pikkuhiljaa ja jotain olisi tehtävä. Miksi ei siis kerralla jotain radikaalia? Päätimme ottaa tavoitteeksi viedä penska tottelevaisuuskokeeseen tammikuussa. Ja lähtöpiste tokoliikkeiden suhteen on suurinpiirtein nolla. Hullun hommaa, mutta haasteet ovat mukavia. Lähteekö kukaan messiin? Tehtävänä treenata ja rohkaistua viemään koira tottelevaisuuskokeeseen.

Tänään Iskä oli treenaamassa poikien kanssa markkeerauksia riistalla ja niistä treeneistä ei liene paljoa kerrottavaa jälkipolville. Pyryn markkeeraukset olivat menneet hauksi, Onni ei ollut löytänyt edes koko riistoja ja Pyry oli karannut kerran noutoon. Kenties epäonnistuneimmat suoritukset ikinä? Kai noitakin täytyy olla, että osaa iloita onnistumisista. En kyllä edes muista milloin pojat viimeksi olisivat ottaneet markkeerauksia. Nyt on jotain, mitä alkaa taas treenaamaan kunnolla.

Illalla tehtiin Iskän ja poikien kanssa tokotreenit itsenäisesti. Ensin molemmille pojille paikkamakuuta noin puolitoista minuuttia. Onni oli kuten pitääkin ja positiivisena yllätyksenä Pyry teki kokeenomaisen suorituksen. Eikä olla sitä edes kovin harjoiteltu. Onnilla otettiin kaiken kaikkiaan kaukokäskyjä kymmenestä metristä takapalkalla, seuraamista ja luoksetulosta pysäytys. Tällä kertaa kaikki meni nappiin. Seuraaminen oli parantunut kuin taikaiskusta ja nyt lähdemmekin sitten tekemään täyskäännöksiä  toiseen suuntaan. Ihan uskomattoman paljon paremmin tekee käännökset oikealle kuin vasemmalle. Tätä vahvistetaan palkkaamalla käännöksissä takaviistoon oikealle kanipallolla. Taitava tyyppi! Pyryllä otettiin seuraamispätkää ja ei voinut kyllä kehua toimintaa. Oli semmoista haahuilua, ettei mitään järkeä. Maahanmenoa lähdettiin tekemään leikittämisen kautta ja se alkoikin tuottaa tulosta. Lopussa liike meni jo niin, että otettiin suorituksenomainen liike. Poikkeuksena oli palkkaaminen kädellä taaksepäin. Samalla seuraaminen koki muutoksen. Yhtäkkiä koira oli täysin kontaktissa ja seurasi sivulla. Tietenkin odotti maahan -käskyä. En alussa pyytänyt seuraamaan, mutta kerran se onnistui niin annoin sitten käskyn tulla vierellä. Mahtava tönttö, ihan mahtava. Loppuun muutama luoksetulo ensin namilla sivulle ohjaten ja lopuksi ilman. Mahtava fiilis tuli kyllä, luulin penskan tason olevan paljon alemmalla. Parempi näin.

Kotiin tullessamme otimme vielä estehyppyä, Pyry ensin. Nyt menee useimmiten ilman käsiapua esteen ylittäminen ja seisahtuminenkin onnistuu. Olen tähän mennessä kehottanut sitä seisahtumaan seiso -käskyllä, mutta Iskä ehdotti paikka -käskyä. Se toimikin paljon paremmin! Saatiin siis siihenkin uutta. Onnilla este meni myös hyvin, ei tietoakaan pöllöilystä. Tosin innostui esteestä jostain syystä normaalia enemmän. Tällaista siis tänne. Mukavaa, että syksyksi ja talveksi suunnattu tokoilu on ottanut mukavan startin! Taitaa olla yhtä vuoristorataa tämä koirien kanssa treenailu, mutta niin se elämä taitaa yleensäkin mennä. Pääasia, että vauhtia riittää!