Koira saa informaatiota samalla tavoin kuin ihminen: silmien, nenän, korvien, suun, tuntohermojen sekä hormonien välityksellä. Kaikki tämä tieto päätyy aivoihin. Kun tietoa tulee liikaa kerralla tai sitä kasaantuu, tiedon käsittelemättömyys aiheuttaa ahdistusta. Loogisesti ahdistus taas aiheuttaa stressiä, niin koirassa kuin ihmisessäkin.

http://www.corbisimages.com/images/67/CD9E4C86-87E4-4A7B-B914-8A4C0565AAD8/60205-59.jpgKoiran stressi toimii samoin kuin ihmisten stressi. Kun adrenaliini, esimerkiksi pelästyttäessä, lähtee liikkeelle, sen tasot nousevat vielä kahdesta viiteentoista minuuttia itse tapahtuman jälkeen. Suolistonesteet lähtevät liikkeelle, seksihormonien taso voi nousta ja elimistöön erittyy kortisolia. Mikäli koiraa viedään eläinlääkärille ja se on hyvin stressaantunut, koiralle tulisi viimeiseen asti välttää kortisonipiikkiä. Se saa aikaan oravanpyörän, jossa stressitasot nousevat entisestään. Stressin alastulo voi kestää kahdesta kuuteen vuorokautta, riippuen minkä vuoksi koira on stressaantunut. Luennolla suositeltiin esimerkiksi näyttelymatkan jälkeen koiralle viikon rauhoittumislepoa. Muutoin koira voi jäädä ylikierroksille ja stressitasot eivät pääse missään vaiheessa laskemaan. Sama koskee myös eri lajien harjoittelua ja niissä kisaamista. Koiranäyttelyt nostettiin erityisesti esille, koska siihen sisältyy usein pitkät automatkat, koirien paljous, jne. Näyttelymatkat kestävät usein ajallisesti pidempään kuin vaikkapa tottelevaisuuskokeet.

Stressiä on kolmenlaista: hyvä stressi, huono stressi ja pitkäkestoinen stressi. Hyvä eli pieni stressi lisää toimintakykyä ja poistaa kehosta nesteitä. Jos ihmistä jännittää hieman, hän on monesti skarpimpi ja todennäköisesti saa ravata normaalia useammin myös vessassa. Tämäntyyppinen stressaaminen kuuluu normaaliin elämään. Millaista elämä olisi ilman toisinaan tulevaa jännitystä?

http://www.petsitting-lol.com/uploads/relaxing_dog.jpgKoira alkaa kärsiä huonosta stressistä silloin, kun liian paljon hyvää stressiä kasaantuu ja tilannetta ei pääse nollaamaan. Toisin sanoen palutumisaika on liian lyhyt. Tämäkin on koirakohtaista. Toiset koirat palautuvat nopeammin kuin toiset ja aina olisi syytä ottaa palautumista mietittäessä huomioon se, millaisessa tilanteessa koira on ollut. Kun stressiä kasaantuu, arjen kestäminen ja peruselämä heikkenee. Mikäli huonosta stressistä kärsii pitkän aikaa, se voi kasaantua ja muuttua pitkäkestoiseksi stressiksi.

Kun koira kärsii pitkäkestoisesta stressistä, sen lihakset ovat jännittyneessä tilanteessa. Tämä aiheuttaa yleistä levottomuutta. Seurauksia voivat olla myös fyysiset ja henkiset sairaudet: koira voi masentua tai saada vatsahaavan. Jos tila ei mene ohi, koira voi purkaa stressiään ei-toivotuilla tavoilla ja käytösongelmat ovat mahdollisia. Nyrkkisääntönä siis riittävästi välipäiviä stressaavien tapahtumien välillä estää stressin kasautumisen ja muuttumisen pitkäkestoiseksi stressiksi.

http://www.teacherspetnj.com/images/new-jersey-deaf-dog-training-11.jpgStressin aiheuttajat ovat moninaisia ja koirakohtaisia eroja löytyy. Joidenkin yksilöiden sietokyky voi olla korkeampi kuin toisten. Omaa koiraa tarkkailemalla oppii huomaamaan sitä painavat tilanteet. Koira voi stressata esimerkiksi koska se pelkää, kärsii fyysisestä stressistä, asioiden liiallisuudesta tai vähäisyydestä (esim. liikunta), ympäristö tai perhe on muuttunut, omistaja käyttäytyy ahdistavasti (esim. jatkuva komentelu), koira on tylsistynyt, kommunikaatiossa on puutteita, liikaa eristyneisyyttä, taluttaja nykii hihnasta, väärät varusteet ahdistavat, ilmenee kipua/se on sairas, matkustaminen, liian pitkään yksinolot, epämiellyttävät koulutusmetodit stressaavat (huutaminen, lyöminen, tuuppiminen, työntäminen, vetäminen). Syitä voi olla monia.

http://www.funnypictures.net.au/images/couch-destroyed-by-a-dog.jpgIlmenemismuotoja stressille ovat fyysiset oireet, terveysongelmat, sijaistoiminnot (esim. pureskelu) ja levottomuus. Stressin syiksi voidaan periaatteessa laskea mikä tahansa, jonka koira tai omistaja kokee hankalaksi tai epämukavaksi. Näistäkin löytyy esimerkkejä pilvin pimein: hihnan pureskelu (erityisesti pennuilla), vetäminen hihnassa/hyökkäily muita kohti, keskittymisvaikeudet, kömpelyys, pinnallinen hengitys, sisäänpäin kääntyminen/hyperaktiivisuus, pissailu paljon tai ei ollenkaan, haukkuminen ja vikiseminen tai kokonaan hiljainen ja poissaoleva, tuhoaminen, pakkomielteiset käytökset kuten nuoleminen, haukkuminen, ryntäily, hännän jahtaaminen jne., runsas kuolaaminen, epäsopiva seksuaalinen käytös / nylkyttäminen, punaiset silmät, haisevat/kuumat/tulehtuneet korvat, koiran haju (haisevat epämiellyttävälle stressaantuneina), pää voi olla kuuma, nivelten jäykkyys liikkuessa, kropan jännittyneisyys, hikiset tassut, hilseily/karvanlähtö, yli- tai alipainoisuus, leuan jumiutuminen, toistuvia liikkeitä, jatkuva vapina/läähätys, syö/juo paljon tai ei ollenkaan, ääniherkkyys, kosketusherkkyys, ei kuule mitään koska niin sulkeutunut, kyvyttömyys oppia/keskittyä, kyvyttömyys kestää muutoksia, aggressio. Nämä ovat siis esimerkkioireita stressistä. Samoin kuin joku ihminen voi vaikka purra kynsiään stressissä tai kävellä ympyrää. Joku oireista voi toki viitata siihen, että koira on stressaantumisen sijaan vaikkapa kipeä. Itselleni tuli sellainen olo, että voi ei. Stressaavatkohan minun koirat koko ajan? Tässä täytyy muistaa nämä stressin eri tasot. Hyvä, pieni stressi on hyvästä. Jos oireita on kuitenkin useampia ja pitkiä aikajaksoja kerrallaan, kannattaa miettiä onko koiralla kaikki okei. Jokainen koiranomistajahan tahtoo koiralleen pelkkää hyvää. Edelleen. Joku voi nämä stressiasiat sivuuttaa kädenheilautuksella tai ei edes ole näitä oikein ajatellutkaan. Itselle ei ainakaan ollut tullut asiat tällaisessa mittakaavassa esille missään vaiheessa.

http://media.gamerevolution.com/images/misc/Image/dog_eat_deer.jpgVaikka koira stressaa, on huojentava tietää että stressiä voidaan alentaa. Ensin tulisi kuitenkin selvittää stressin perimmäinen syy. Miksi koiraa "ihistää"? Tässä auttaa koiran elekielen tulkitseminen ja se, että katsoo missä kohti tilannetta stressin oireet alkavat. Onko se uloslähtiessä se, kun laitat tietyn takin päälle tai menet eteiseen? Kuulimme esimerkkejä, joiden mukaan eroahdistuksesta kärsivä koira voi ahdistua siinä vaiheessa jos se haistaa tietyn parfyymin tai havaitsee omistajan laittaneen huulipunaa. Ei uskoisi, että koira voi noinkin tarkkaavainen olla. Stressiä voi alentaa myös olemalla rauhallinen ja johdonmukainen. Jos itse koheltaa ja stressaa, ei ainakaan helpota koiran oloa. Kun koira näkee omistajan liikkuvan rauhallisesti, myös koira rauhoittuu. Ellei stressi ole päässyt siihen pisteeseen, ettei siitä ole apua enää siinä tilanteessa. Hyvät rutiinit auttavat myös. Koiran ei tarvitse arpoa mitä seuraavaksi tapahtuu. Virikkeistämisestä on taidettu jo puhuakin. Syöminen rauhoittaa aina koiraa, joten kun koira käy ylikierroksilla, sille voi antaa vaikkapa kongin tai muuta rauhallista puuhaa ruuan kanssa. Aika moni meistä käy säännöllisesti töissä ja tähän tuli sellainen vinkki, että koira kannattaa käyttää ensin ulkona ja sitten antaa aamupala. Koira jää rauhoittumaan kun sinä lähdet. Mikäli koiran täytyy vielä puuhata ruokansa eteen, sitä parempaa virikkeellistämistä. Kuppiin kaadetut nappulat kuulostavat kieltämättä aika tylsältä. Miten olisi mielummin ruoka jäädytettynä? Onni tykkää todella paljon jäisestä jauheliha- tai mahaköntistä. Makupalojen piilottaminen asuntoon toimii myös. Stressin syyn selvittäminen ei pelkästään riitä. Stressin aiheuttaja tulisi myös poistaa. Jos koira esimerkiksi katsoo naapuriin ikkunasta ja haukkuu, laita verhot kiinni. Tämä oli yksinkertaisin esimerkki. Jos koiralla on tylsää yksin kotona ja se tekee tuhoa, järjestä tarpeeksi tekemistä. Viimeisenä pointtina stressin alentamiseen on se, että koiralle antaa tilaa niin henkisesti kuin fyysisestikin...

http://www.examiner.com/images/blog/wysiwyg/image/ph_DogVet(3).jpgJos ja kun koira joutuu stressaavaan tilanteeseen, itse tilannettakin voi helpottaa. Helpottajiin luetaan oma käyttäytyminen, asioille siedättäminen, se ettei pakoteta, rinnakkain käveleminen, poispäin lähteminen ja helppo tekeminen. Siedättäminen tarkoittaa sitä, että mikäli koiraa ahdistaa jokin asia tai paikka, koira voi oppia sietämään sitä. Jos koira pelkää eläinlääkäriä niin paras ratkaisu olisi käydä hengailemassa eläinlääkäriasemalla ja antaa koiralle neutraaleja tai positiivisia kokemuksia. Eri asia on se, kuinka moni ihminen lähtee vapaaehtoisesti vain hengailemaan eläinlääkärille... Mikäli kapealla jalkakäytävällä tulee vastaa toinen koirakko, jota oma tuntuu pelkäävän, kannattaa kääntyä eri suuntaan. Koiran olo helpottaa todennäköisesti heti. Pelottavassa tilanteessa myös jonkin helpon, opitun asian tekeminen antaa koiralle muuta ajateltavaa. Koiran voi pyytää istumaan, jos sitä näyttää jännittävän.

Tässä taas pläjäys. Pahoittelen, että kirjoitustyyli on mitä on. Oikoluen ja muokkaan jossain vaiheessa. Näin pääasiaksi vain avartaa kaikkien maailmaa. Kohta kun olen lukijoitani valistanut, päästään taas normaalirytmiin kirjoittelemaan noista karvaisista kavereista.