1308473042_img-d41d8cd98f00b204e9800998eTuomari: Risto Heikkonen


Huh, huh, what a day. Suhteellisen upea päivä eilen nome-b -kokeessa. Neela ja Minna nappasivat ensimmäisestä kokeestaan ALO1 -tuloksen, josta aivan valtavan lämpimät halaukset ja onnittelut. Tai no, taisi koirakko saada eilen sateesta ja ukkosesta johtuen melko märät halaukset. Onni teki hienon debyytin metsästyskoeurallaan saaden tuloksen ALO3. Himppasen verran jäi harmittamaan, sillä parempaan laatuarvosteluun ei olisi tarvinnut tehdä mahdottomuuksia. Yritänpä hieman kuvailla kokeen kulkua.

Koepaikka oli metsästysmajan rannan tuntumassa. Maasto oli soista sekä korpimetsikköä. Keskellä koepaikkaa lampi/järvi teki lahdelman. Koepaikalle johtivat pitkospuut, joiden päässä oli laituri. Tämä halkaisi hakuruudun kahtia.

1) Kaksoismarkkeeraus, jossa ensimmäinen riista lensi reilun 30 metrin päähän veteen ja toinen melkein yhdeksänkymmenen asteen kulmassa juuri ja juuri rannalle. Ensimmäinen riista heitettiin rannalta, toinen veneestä. Riistojen yhteydessä laukaukset.

1308473256_img-d41d8cd98f00b204e9800998e2) Ensimmäinen hakuruutu. Sijoittui siten, että hakuruutuun lähdettiin kääntämällä selkä markkeerauspaikalle ja ottamalla noin viisitoista askelta pois rannalta. Ruudussa oli lähietäisyydellä kani. Hieman kauempana varis ja noin 70 metrin päässä toinen varis. Vain pupusta näkyi kreppi puussa, mutta olivat niin tiheän rämeen / kuusikon peitossa, että vain tuomari ja ruudun täyttäjä tiesivät paikat. Hakuruudusta pois tultaessa tuli yksi laukaus, jossa testattiin koiran reagoimista laukaukseen ja toisaalta valppautta. Se toimi osittain myös motivointina tulevaan tehtävään.

3) Ohjaus vesilinjana. Matkaa reilu 30 metriä, riista rannan tuntumassa maalla. Riista oli sijoitettu samaan paikkaan kuin kaksoismarkkeerauksen toinen heitto. Häiriötekijänä vasemmalla puolella oleva laituri noin kolmen metrin päässä suorasta linjasta. Ennen ohjausta markkeerauksessa käytetty vene tuli lähetyspaikalle laiturin toiselle puolelle.

4)  Toinen hakuruutu. Sijoittui ensimmäisestä hakuruudusta parisenkymmentä metriä vasemmalle. Oli ikään kuin lahdelman päässä. Ensimmäisen ja toisen hakuruudun jakoivat pitkospuut, kuten aiemmin mainitsin. Ruudussa fasaani, varis ja lokki. Hakuruudun läpi meni vesioja.

Onnin suorituksesta löytyi paljon positiivista ja iloitsemisen arvoista, tosin myös kehittämisen kohteita. Käyn kokeen osuudet läpi Onnin suorittamisen näkökulmasta.

1) Kaksoismarkkeeraus. Näki molemmat markkeeraukset, hyvä reagointi laukauksiin. Lähti viimeksi heitetylle ensin suoraviivaisesti. Haki riistan heittoveneen vierestä, nousi maihin, kiersi rantaa pitkin ja palautti Iskälle käteen. Toiselle markkeeraukselle hyppäsi veteen, mutta meinasi kaartaa maihin. Jostain syystä järjen pieni ääni kehotti Omenaa jatkamaan vain vettä pitkin. Haki mukavasti riistan ja palautti käteen.

2) Hakuruudusta Onni toi kanin ja kauimmaisen variksen. Huomattavissa oli, että markkeerausheitto painoi mieltä hakualueen reunalla ja Onni lähti sinne toistuvasti. Kaksi riistaa ylös ja linjalle.

3) Linja pelotti aika paljon etukäteen, sillä vesimatkaa oli ja osa koirista oli kaartanut maihin miten sattuu. Iskä lähetti Onnin eteenpäin ja Onni rantautui noin 15 metriä ohi riistasta. Iskä teki pysäytyspillityksen ja ohjasi Onnin vasemmalle. Sinne se lähtikin ensimmäisellä kehoituksella. Sitten riistan kohdalla tuli toinen pysäytyspillitys ja sen jälkeen lähipillitystä. Pieni tavi löytyi ja Onni palautti sen vesiteitse, ei lähtenyt kiertämään rannan kautta.

4) Kompastuskiveksi Onnille koitui toinen hakuruutu. Sitä painoi ohjaus- ja markkeerausriista, jonne se aina kaarsi, vaikka miten päin olisi tehnyt lähetyksen. Yhden linnun toi hakuruudusta ja se oli sitten siinä.

1308473321_img-d41d8cd98f00b204e9800998eKoe ei kaatunut mihinkään tehtävän ylitsepääsemättömyyteen, mikä on positiivista. Enemmän tuontyylisiä harjoituksia vain sekä itseluottamustehtäviä. Onnista näki jossain vaiheessa, että se oli päättänyt hakuruutualueen olevan yksinkertaisesti tyhjä ja tyhmä Iskä ei sitä tajua. Kuntokin kesti hyvin, joten kunnonkohotuskampanjasta on ollut hyötyä. Niin lähellä, mutta silti niin kaukana. Mukava aloitus kuitenkin. Toivottavasti mahdumme mukaan Leppävirran kokeeseen, olimme viime tarkistuksen mukaan ensimmäisellä varasijalla.

Tuomari oli aivan äärimmäisen pätevä ja mukava, koska vain voisimme mennä uudelleen. Osasi arvioida alokasluokan tason mukaisesti ja kohteli kaikkia samalla viivalla. Antoi myös mahdollisuuksia yrittää esimerkiksi hakuruudussa. Isot peukut tuomarille siis. Koejärjestelyt olivat muutekin toimivat ja laadittu koe oli aivan huippu.

Tädille isot kiitokset Pyrden hoitamisesta. Oli käynyt Jerryn kanssa päivällä koirapuistossa vierailulla, olivat saaneet aivan kahden tutustua siellä hajujen ihmeelliseen maailmaan. Eilen nukkumaanmeno vierähti koko porukalta pitkälle yöhön, joten Pyry ja Onni ovat aivan naatteja tällä hetkellä. Onnilla on vepetreenit päivemmällä.