Voi elämä minua harmittaa, että kirjoittaa puoli tuntia tekstiä ja yhdellä virhepainalluksella kaikki on poissa. Argh! Jokatapauksessa. Pyryllä oli tänään ensimmäinen nomekoe Hirvensalmella, tuomarina Markku Bräyschy. Jälkipolville ei jäänyt spektaakkelinomaisia tarinoita, sillä tuloksena oli ALO0. Vesikaksoismarkkeerauksessa toinen riista oli unohtunut, kun pöllerö oli palauttanut ensimmäisen maan kautta. Vesiohjauksessa Pyry oli saatu vesialueen yli ja riistan linjalle, mutta noin 20 m sivusuunta ei ollut onnistunut. Ei ollut yksinkertaisesti kuunnellut pilliä. Oliko syynä sitten pitkähkö matka, linjan sijaitseminen ilmeisesti markkeerauslinjalla (?) vai toimitsijan seisominen linjan liepeillä sivustalla. Vai sitten kaikki. Niin tai näin, näitä täytyy harjoitella. Koe olisi ollut hyvänä päivänä täysin suoritettavissa. Riistan käsittely oli ollut koiran tasoon nähden huonoa, oli sylkäissyt linnun kahden metrin päähän ohjaajasta. En löydä tuohon muuta syytä kuin paineistuminen. Oliko ohjaaja jännittänyt vai tuijotellut vai mitä. We'll never know. Pääasia, että loppuu se hyvänolon tunne :)

Onneksi tätä harrastamista ei pidä ottaa niin vakavasti ja kaikella on tarkoituksensa. Toivottavasti nuo kaikki turaamiset sattuivat tuohon yhteen kokeeseen ja seuraavat kokeet menisivät helpommin. Nyt paljon lepoa pikkumiehelle ja keskitytään seuraavaksi hieman Onnin tekemiseen. Tai joku saa keskittyä, minä olen edelleen täällä toisaalla töissä. Loppukevennyksenä: joku oli kysynyt käykö Pyry sorsalla. No kyllähän se käy. Oli todettu, että sen kyllä huomaa, kun menee kuin tykki. Oli se poika siinä ohjauksessa mennyt nokka maassa vissiin jonniin verran. Yleisöstä oli kuulunut myös: "kovapäinen koira kun ei kuuntele pilliä". Siellä on joku ollut varsinainen Sherlokki :) On se joskus todistettavasti kuunnellut, mutta tänään näköjään ei - selityksiä on turha antaa. Tuolla armeijan kurkkusalaattipukujen puolella taitaa olla sanonta koskien selityksiä. Ja tottahan se on, eivät ne ketään kiinnosta :) Menolippu Askaisiin (ilman paluulippua) on taas kaiveltu pöydän reunalle...

Loppukevennys 2: Iskä oli ajanut pikkuisen ojaan kotimatkalla ja jäänyt autolla jumiin. Kiitokset Johannalle ja Jannelle hinausavusta! :)