Ainakin tänään jäänsekainen asfaltti on poltellut Onnin tassujen alla. Tänään kävellä hippasimme treenipaikalle noin tunnin verran. Treenikaverina oli tällä kertaa Helevi-mutsi. Eipä paljoa eroa huomattu äidin ja pojan energiatasoissa. Kaasu pohjassa ja pikkusen vielä päälle... Treenasimme paikallaoloa, seuraamista, luoksetuloa, ruutua sekä estehyppyä. Lopuksi vielä vähän kaukokäskyjä.

Paikallaolo meni onnimaisen hienosti, mitäpä sitä turhaan höntyilemään. Seuraamista yritin ottaa pienissä pätkissä, askel kerrallaan. Sitten treenarimme oli liikkeenohjaajana ja teimme pientä kaaviota. Muuten meni hyvin, mutta herralla oli niin paljon höyryä pyllyssä, että sivulletulot oli nyt mitä oli. Luoksetulo ok, ei ongelmia. Yritin tällä kertaa seistä tukevasti paikallani, ettei tulisi törmäystä. Tennispallolla ohjasin nätisti sivulle. Esineruudun alkeita pääsimme myös aloittelemaan. Aloimme opetella sitä niin, että treenarimme vei esineen ruutuun, minä vähän innostin Onnia ja päästin sen lopulta hakemaan lelun ruudusta. Oikeastihan Onnin pitäisi jäädä sen merkityn ruudun rajojen sisäpuolelle seisomaan. Alussa kuitenkin aloitellaan helpotetusti. Täytyyhän sen ruutuunmenon olla kivaa koiralle.

Estehyppy meni ihan turinoiksi, kun Omena tuijotti vaan esteen takaa esineruutua ja kerran karkasikin ruutuun kesken suorituksen. Jäi se palkka painamaan sinne ruutuun. Jospa Iskä toisi pian sen meidän oman esteen verstaalta, niin päästäisiin kotonakin treenaamaan. Kaukokäskyihin sain kotiharjoitteluohjeet ja niitä sitten aletaan kotona harjoittelemaan. Joku saattaa ihmetellä, miksi harjoitellaan jo ylempien luokkien liikkeitä vaikka alempikin luokka on ihan kesken. Syynä tähän on se, että näin koiran mielenkiinto tokoon pidetään yllä. Voi sitten treenata hieman vaihdellen. Kaikkiin liikkeisiin kuitenkin pohjana toimii kuuliaisuus sekä ohjaajan ja kouluttajan välinen kontakti.

          Puolentoista tunnin treenien jälkeen lähdettiin vielä koirakamujen kanssa kävelylle. Olikin aikamoinen sää, kun tuntui että tuulen ansiosta naama jäätyy korpuksi. Siitäkin lenkistä Onni suoriutui kunnialla. Nyt Onni makaa ihan väsyneenä. Tassut ja naama nykii siihen malliin, että taitaa unissaan treenata sitä esineruutua Äiskä on myöskin aika naatti tämän päivän menemisistä. Äiskää on onneksi käsketty rauhoittumaan ja lepäämään. Niinpä  menenkin huomenna suihkurusketukseen ja hampaidenvalkaisuun. Entäs jos lopputulos onkin mallia Jean-Pierre Kusela...Onni voi miettiä, että tämä taitaa olla se Nauravan kulkurin paluu. Iskälläkin mahdollisesti hyytyy hymy.