Ajatelkaa, kohta on jo tammikuu puolessa välissä vaikka vasta oli joulu! Aika menee niin huimaa kyytiä ettei perässä tahdo pysyä. Äiskä tosin on vaeltanut viimeiset pari kuukautta enemmän tai vähemmän zombiena. Töitä, gradua, kotihommia, kuntoilua ja koirajuttuja. Kun aamulla herää on pimeää ja kun illalla tulee kotiin on pimeää. Ihan tyhmää. Tosin koirajutut tuossa luettelossa ovat niitä mukavia, rentoja asioita tässä arkisessa aherruksessa. Kiva, kun Iskäkin on nyt ollut enemmän kotona niin on voinut sysätä poikia hänen vastuulleen. Iskä onkin nyt lomapäivillään ahkerasti treenannut ja ennenkaikkea liikuttanut poikia. Uusin hitti on vetää metsässä umpihankijuoksua ja -hiihtoa. Pojat on pikkuisen olleet hapoilla, kun ovat päässeet kotiin. Nyt yritetään kohottaa poikien kuntoa ihan reilusti. Ei käy sitten kesällä metsästyskokeissa niin kuin Onnille viime vuonna. Vähän meinasi ekoissa kokeissa kunto loppua. Nolo... :) Ruokailusta sen verran, että Onnilla on tällä hetkellä extraenerginen sapuska ja Rypsi vetää kanariisiä. Tosin muutamina päivinä on saanut sekaan tuota Onnin ruokaa ja heti näkyy koirassa. Onhan se mukava, että edes yksi koira kerää tuota massaa helposti. Onnilla on laardi loppu pakastimesta, täytyy käydä joku päivä Mustista ja Mirristä hakemassa satsi lisää.

Olen tässä jo jonkun aikaa pähkäillyt, että minkä vuoksi se Iskä vaikuttaa niin salamyhkäiseltä ja yksinään lueskelee Salme Mujusen Tie tottelevaisuusvalioksi -kirjaa. Ajattelin tietenkin, että Pyryn vuoksi se on innostunut tuosta tokosta. Tai niin luulin eiliseen asti. Tulin kotiin ja katselin, että mitäs se oikein romelehtaa poikien romukaapilla. Sieltä löytyi voittajaluokan ruutu -liikkeessä tarvittavaa kehänauhaa (siinä luki, jotta "miinoitettu") ja aloinkin aavistella taas erinäisiä asioita. Se tapahtui siis jälleen. Iskä on treenannut Onnilla salaa tokoa ja nimenomaan tuota ruutua. Ilmeisesti hän on siitä Mujusen kirjasta soveltanut siitä omat opit koiralle. Normaalisti ruutu on 3 x 3 metriä laaja neliö. Tässä tapauksessa ruutua on harjoiteltu 1,5 x 1,5 laajuisella alueella, että koira oppii menemään tasan sinne keskellä. Ruudussa on ollut makupala-alustalla namit ja sinne sitten koiraa ohjattu. Usein opetetaan, että makupalat tulisi viedä hieman takaosaan ruutua, jotta koira ei tule kehänauhojen yli edestä - silloinhan liike on käytännössä pilalla. Onnilla namit ovat olleet hieman edessä, miehen logiikalla ajateltuna Opossumi on niin iso, että se meinaa mennä ruudun takareunasta yli. Tein varovaisen tiedustelun siitä, missä vaiheessa tämä miesten oma ruutu tällä hetkellä on. Kuulema osaa yhdestä käskystä juosta ruutuun ja mennä siellä käskystä maahan rintamasuunta ohjaajaan päin. Ilman makupaloja. Nyt kuulemma täytyy matkaa vain kasvattaa sinne 25 metriin. Liikkeessähän tulee vielä sellainen, että koiran maatessa ruudun sisällä, ohjaaja lähtee kävelemään ja liikkeenohjaajan käskystä kutsuu koiran seuraamaan sivulle kesken kävelyn. Tosin uskon, että tuo ei tuota vaikeuksia. On meillä taas ihme jätkiä, kun salaa treenataan.

Nyt vain jossain vaiheessa nikkaroimaan tunnarikapuloita ja kai pitäisi tehdä yhteenveto poikien tokon tasosta. Pääsisi ehkä itsekin kärryille missä mennään. Onneksi on Iskä. Tosin tuloksista ei voi siinä vaiheessa yksin viedä kaikkea kunniaa :) Samassa konkurssissa tässä tosin ollaan, joten so what. Pääasia, että tukka harmaantuu ja vatsahaava on hyvällä alulla :) Täytyykin mennä tästä tarkistamaan lotto, jos siellä olisi seitsemän oikein. Sitten voisikin keskittyä kokopäiväisesti poikiin niin ei Iskän tarvitsisi paikkailla Äiskän laiskuutta ja saamattomuutta ;) Ohessa video voittajaluokan tokokokeesta. Tietenkin Piekämäeltä. Huomatkaa liikkeenohjaajana Eino, olen aivan fani. Tässä ei turhia jäädä pykimään, kun Eino on puikoissa :)