Eilen panostettiin enemmän Pyryn treenaamiseen, kun Onnilla oli virallinen (ja ansaittu) lepopäivä. Ensin Fyrtsille tein kotona hieman daminpiilotusta sisällä, joka osoittautui ei niin hyväksi ideaksi. Ajattelin, että sateella saakin vähän ottaa kantoharjoittelua sisätiloissa. Pyry kuitenkin innostui niin paljon asiasta, että kukkaruukut kaatuilivat, kun kurvit menivät hieman pitkiksi. Se harjoitus loppui sitten lyhyeen.

Illemmalla sain Iskän innostettua ohjaamaan Pyryä mejäharjoituksissa. Pempe teki 2 x 50 metrin jäljen. Viime kerrallahan Pyryn puntti tutisi siinä määrin jäljellä, etteivät takatassut irronneet sammalikosta. Ensimmäisellä jäljellä ote oli reippaampi, mutta sijaistoiminnoksi se oli keksinyt - yllätys, yllätys - keppien, puiden ja kaiken muun mukavan järsimisen. Puolet matkasta meni näin, mutta sitten se saatiin rohkaistua nuuskuttelemaan itsenäisesti. Loppupuolikkaan se veti valjaissa, nenä kiinni maassa ja merkkasi loppumakauksen.

Puntaroimme, kannattaako ottaa enää toista kertaa. Päätimme kuitenkin ajaa vielä jälkeä ja se kannatti. Tällä kertaa Rypsi toikkaroi koko jäljen kuono kiinni maassa eikä epäröinyt ollenkaan. Makauksetkin tuli osoitettua.

Treenin lopuksi ajoimme vielä hakkuuaukealle ja teimme metsätielle damitreenin. Vajaan kymmenen metrin välein asetettiin dameja suorassa linjassa ja Pyry sai hakea ne yksi kerrallaan. Ensin sitä ei kiinnostanut yhtään, mutta otimme "jackpot" -herkkua ja johan alkoi luistamaan. Vauhtia oli lasissa noin sata ja kaikki damit tulivat käteen. Siitä treenistä jäi todella hyvä fiilis. Damin pitämisessä olemme ottaneet linjan, että palautuksen aikana vähintään puoli minuuttia tulee koiran pitää damia suussa. Rapsutellaan leuan alta ja kehutaan. Jos tippuu, saa korjata.

Onnilla tänään sitten vepetreenit ja Pyry lähtee Iskän kanssa sitten treenailemaan ja himmailemaan metsään siksi aikaa.